eThesis

« Back

Author(s):Grundstén, Anne-Marie, (kirjoittaja.)
Title:Hautausmusiikki ja sen valinta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa : : kanttorien näkemyksiä musiikin toteutuksesta vuoden 2003 käsikirjauudistuksen jälkeen /Grundstén, Anne-Marie.
Subject:hautajaiset - musiikki
kanttorit
virret
liturginen musiikki
Dissertation:Väitöskirja : : Helsinki : Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu,, 2017.
System requirements:Internet-yhteys; WWW-selain; Adobe Acrobat Reader.
Other Form:Saatavana myös paperimuodossa.
ISBN:

Abstract

Abstract: FinnishHautausmusiikkia ja sen valintaa tutkivassa väitöskirjassani tarkastellaan hautaustoimituksissa esitettyä musiikkia, sen valikoitumiseen liittyviä tekijöitä ja henkilöitä, kanttorin roolia musiikin suunnittelijana ja toteuttajana sekä Kirkollisten toimitusten kirjan (2003) vaikutusta hautaustoimituksen musiikin toteutukseen. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, mitä hautausmusiikkia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisissä
seurakunnissa esitetään, millaiset ovat kanttorin mahdollisuudet vaikuttaa musiikkivalintoihin, mitkä muut tahot niihin vaikuttavat ja miten. Tutkimus pyrkii myös selvittämään, miten kirkon virallinen sääntely ja liturginen
ohjeistus, kanttorin oma linja, työyhteisön linjaukset (tai linjattomuus), pastoraalisuuden huomioiminen sekä seurakuntien tai seurakuntayhtymien käytänteet vaikuttavat yhdessä, osittain tai erikseen taustatekijänä musiikkivalinnoissa ja niiden toteutuksessa.

Tutkimusaineisto sisältää lomakekyselyn (kaksi kyselylomaketta) vastausmateriaalin. Kyselylomakkeet olivat osin päällekkäisiä, ja tarkoituksena oli, että sama kanttori voi vastata kumpaankin kyselyyn. Vastaukset ajoittuivat
vuosille 2009–2011 ja monipuolisesti kirkkovuoden eri aikoihin. Ensimmäisessä kyselyssä saatiin vastauksia 161 kanttorilta eri puolelta Suomea, toisessa kyselyssä saatiin musiikkiin liittyvät tiedot 670:stä hautaan siunaamisesta.
Ensimmäisen kyselylomakkeen avulla selvitettiin, kuinka paljon omaiset, hautaustoimistot, papit ja kanttorit ovat vaikuttaneet hautaan siunaamisen musiikin valintaan, miten paljon kanttori on ollut yhteistyössä ja keskusteluissa omaisten kanssa hautausmusiikin suunnittelussa sekä miten
usein kanttorilla on mahdollisuus suositella ja vaikuttaa hautaan siunaamisen musiikkiin. Lisäksi avoimet kysymykset antoivat vastaajalle mahdollisuuden tarkentaa vastaustietoja koskien seurakunnan työntekijöiden (pappien ja kanttoreiden tai kanttorikollegojen) tai työntekijöiden ja omaisten
välisiä erilaisia käytäntöjä, mahdollisia ristiriitoja hautaan siunaamisen musiikin valintatilanteissa sekä toimintakäytänteitä silloin kun omaisten ja kirkkomuusikon musiikilliset periaatteet ja toiveet eivät kohtaa. Toisen
kyselylomakkeen vastaajat kirjasivat ylös kahden kuukauden ajalta soittamiensa hautaan siunaamisien musiikit: alku- ja päätösmusiikit, mahdollisen muun musiikin ja virret sekä niihin liittyvät huomiot. Lisäksi he vastasivat kysymyksiin, joilla pyrittiin selvittämään musiikkivalintojen perusteita ja niiden valintaan vaikuttavia tekijöitä. Kyselylomakkeiden vastausten perusteella analysoitiin ja luokiteltiin hautaustoimitusten virsiä, esitettyä alku- ja päätösmusiikkia sekä muuta soolomusiikkia.

Tutkimuksen ensimmäisessä taustaluvussa selvitettiin hautaan siunaamiseen ja kanttorin virkaan liittyvää sääntelyä ja sen merkitystä kirkollisena toimintana. Toinen luku tarkasteli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käsikirjojen hautaan siunaamisen kaavan ja musiikillisen sääntelyn kehitystä
1500-luvulta tähän päivään. Tutkimus selvitti, missä määrin Kirkollisten toimitusten kirjan (2003) monipuoliset ja rikkaat musiikilliset vaihtoehdot kirkollisissa toimituksissa ovat tuoneet uusia näkemyksiä musiikin toteuttamiseen ja liturgiseen vuoropuheluun hautaan siunaamisissa.

Tutkimus osoitti omaisten merkittävän roolin erityisesti virsien valinnassa, useimmiten yhdessä pappien kanssa. Samoin omaisille oli tärkeää hautaan siunaamisessa esitetyn alkumusiikin ja muun musiikin valitseminen. Kanttorin rooli musiikkivalinnoissa keskittyi, joko suoraan tai välillisesti,
enemmän alku- ja päätösmusiikin kuin virsien valintaan. Hengellisten laulujen esittäminen virsien, alku- ja päätösmusiikin sekä muun musiikin kohdalla oli yleinen käytäntö.

Tutkimus tuo merkittävää tietoa kirkollisten toimitusten kehittämiseen sekä antaa pohjaa arvokeskusteluun koskien niiden hengellistä sisältöä. Koko Suomen kattava hautausmusiikin tutkimus antaa seurakuntien henkilöstölle,
omaisille ja kaikille asiasta kiinnostuneille monipuolista ja mielenkiintoista
informaatiota.
Abstract: EnglishThe present dissertation on funeral music and how it is selected explores the music performed at funeral services, the factors and persons involved in its selection, the role of the church musician in planning the music and the impact of the Church Handbook (Kirkollisten toimitusten kirja, 2003) on funeral music. The purpose of the study was to find out what funeral music is performed in the Finnish-speaking parishes of the Evangelical-Lutheran Church of Finland, what potential church musicians have to influence music selections and which other parties affect those selections and how. The study also sought to establish how the official regulations and liturgical guidelines of the Church, the church musician’s own preferences, the policies of the workplace community (or lack thereof), the pastoral care aspect and established practices in parishes and parish unions all influence music selections and their performance, jointly and severally.

The research material comprised the responses to two questionnaires. These questionnaires overlapped partly, and the idea was that an individual church musician could respond to both. The responses concerned the years 2009 to 2011 and spanned the entire ecclesiastical year. The first questionnaire brought responses from 161 church musicians all around Finland, and the second questionnaire returned data on 670 funeral services. The purpose of the first questionnaire was to explore to what extent family members, undertakers, priests and church musicians influenced the selection of
music for funeral services, how much the church musicians had interacted and discussed with the family members regarding music planning, and how often church musicians could offer recommendations and otherwise influence funeral music. There were also open-ended questions where respondents could provide further details concerning differences in practices
among parish employees (between priests and church musicians, or among church musicians) and between parish employees and family members, any conflicts in choosing the music for a funeral service and practices to be observed when the musical principles and wishes of family members and the church musician clash. The second questionnaire requested respondents to record the music they had performed at funeral services over a period of two months: preludes and postludes, any other musical numbers, hymns and remarks concerning the music. They were also invited to answer questions
exploring the grounds and contributing factors for selecting the music they did. The responses were used to analyse and classify the hymns, preludes, postludes and other musical solo numbers at funeral services.

The first background chapter in the study discusses the legislation concerning funeral services and the office of church musician, and the significance of that office as an ecclesiastical function. The second chapter discusses the development of the order of the funeral service in the Church
Handbook of the Evangelical-Lutheran Church of Finland from the 16th century to the present day. The study involved exploring how the diverse and rich musical options provided in the current Church Handbook (2003) have brought new inputs to the performing of music and the liturgical dialogue
in funeral services.

The study indicated that family members played a significant role particularly in selecting hymns, mostly together with the clergy. The selecting of the prelude and other music in the funeral service was also important for family members. The church musician’s role in selecting music was focused
directly or indirectly on preludes and postludes rather than hymns. Using spiritual songs instead of hymns and as preludes, postludes or other musical numbers is a commonly reported practice.

The present study brings an important body of information to the further development of church services and lays a foundation for a value debate as to their spiritual content. Covering funeral music performed all over Finland, this study contains a wealth of information that is of interest to parish employees, family members of the deceased and anyone interested in the subject.

Electronic material

Creator: personalNameGrundstén, Anne-Marie
Date: issued19.04.2017
Format: mediumcomputerFile
Formatapplication/pdf
Format: extent1.06 Mb
Identifier: URLhttp://ethesis.siba.fi/files/nbnfife201704126107_copy3.pdf
TypeText.Thesis

<<< Back