« Takaisin

Tekijät: Laitinen, Martti, : 1984- (kirjoittaja.)
Nimeke: Muusikon taiteellinen työ ja liturginen konteksti / Martti Laitinen.
Asiasanat: taiteellinen työ
liturgia
Huomautus:Taiteilijakoulutuksen tohtorintutkintoon liittyvä tutkielma.
Opinnäyte: Tohtorintutkinnon kirjallinen työ : Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Klassisen musiikin osasto, DocMus-yksikkö, 2017.
Järjestelmävaatimukset: Internet-yhteys; WWW-selain; Adobe Acrobat Reader.
Muu ilmiasu: Saatavana myös paperimuodossa.
ISBN: 978-952-329-083-9 PDF

Tiivistelmä

Tiivistelmä: SuomiTämä tutkielma kuuluu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ensimmäiseen taiteelliseen tohtorintutkintoon kirkkomusiikin alalla. Tutkinnon aihe on liturgisen musiikin suunnittelu ja toteutus taiteellisesti hedelmällisessä vuorovaikutuksessa jumalanpalveluksen muun sisällön kanssa. Sen taiteellisen osuuden toteutin viidessä jumalanpalveluksessa vuosina 2012–16.

Tutkielmassa tarkastelen, millä lailla musiikin ja liturgisen kontekstin välinen suhde on vaikuttanut seitsemään taiteelliseen prosessiin jatko-opintojeni aikana. Kuvaan yksityiskohtaisesti, miten esteettiset, musiikkianalyyttiset, liturgiset ja käytännön musisoinnista seuraavat näkökulmat ovat liittyneet toisiinsa, kun olen työstänyt liturgista musiikkia ja ratkaissut tulkinnallisia kysymyksiä. Tulkintojeni teoreettisena taustana hyödynnän uushermeneuttista musiikintutkimusta, ja niiden kulttuurisena viitekehyksenä toimii luterilaisen jumalanpalveluksen edustama liturginen traditio. Kokonaisuutena tutkinnon opin- ja taidonnäyte edustaa taiteellista tutkimusta.

Johdannon jälkeen luvussa 2 kuvaan hyödyntämiäni tutkimusaloja, menetelmiä ja käsitteitä. Seuraavaksi alan käsitellä taiteellisia prosesseja. Kolmannessa luvussa kerron, miten muodostin tulkinnan tekstisitaatteja sisältävien repliikkien melodiikasta Ilmari Krohnin Johannes-passiossa. Luvussa 4 nostan esille Markus Virtaselta tilaamassani Psalmimessussa käytettävien asteikkojen suhteen liturgiseen dialogiin. Luvussa 5 tarkastelen pääsiäispäivän messun uhrivirrestä laatimaani sovitusta ja sen suhdetta virren liturgisiin merkityksiin ja yhteislaulun monimutkaiseen dynamiikkaan. Kuudennessa luvussa analysoin neljää poikkitaiteelliseen ja taidelähtöiseen jumalanpalvelukseen liittyvää prosessia. Kuvaan eri taiteenalojen välistä yhteistyötä ja sen vaikutusta omaan työskentelyyni.

Luvussa 7 nimeän prosessien yhteisiä piirteitä ja pelkistän niitä säännönmukaisuuksiksi, jotka esitän graafisina malleina. Prosesseissa voidaan havaita neljä yhteistä elementtiä, jotka seuraavat toisiaan samassa järjestyksessä: esteettinen kokemus, musiikkia koskeva ymmärrys, musiikin ja liturgian suhdetta koskeva ymmärrys ja taiteellinen toiminta. Kunkin prosessin ominaisluonteeseen vaikuttaa erityisesti se, mikä näistä elementeistä on siinä kronologisesti ensimmäisenä. Muusikon persoonalla on puolestaan suuri merkitys sen kannalta, mitä mahdollisuuksia ja haasteita kullakin lähtökohdalla on.

En ole pyrkinyt selvittämään taiteellisen prosessin universaaleja lakeja vaan esittämään päätelmiä omasta työskentelystäni. Näin on syntynyt uutta teoreettista materiaalia, josta voi olla hyötyä itselleni ja muille. Musiikin ja liturgian suhde on vuorovaikutteinen ja molempia muokkaava: musiikki on liturgian olennainen osa ja liturgia musiikin olennainen konteksti, jolla on taiteellista potentiaalia. Tämä tarjoaa myös näkökulman Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä käytävään keskusteluun jumalanpalvelusmusiikin sisältölähtöisyydestä.
Tiivistelmä: EnglantiThis thesis constitutes a part of my Doctor of Music degree, which is the first one in the field of church music at the Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki. The topic of the degree is "The planning and execution of liturgical music in artistically fruitful interaction with the other elements of the liturgy". The artistic part of the degree was carried out in five church services between 2012 and 2016.

The thesis examines the impact of the relationship between music and the liturgical context on seven artistic processes during my doctoral studies. I describe in detail the interactions between aesthetic, analytical, liturgical and practical music-making aspects arising from the process of developing liturgical music and resolving questions of interpretation. The theoretical background for my interpretive work is the neohermeneutic school of New Musicology. Culturally it is situated in the liturgical tradition to which the Lutheran Divine Service belongs. As a whole the doctoral project is a case of artistic research.

After the introduction in chapter 1, the essential fields of study, methods and concepts are described in the second chapter. The following four chapters deal with the artistic processes in question. Chapter 3 is devoted to my interpretation of the melodic features of citational repli-ques in Ilmari Krohn's St. John Passion. The fourth chapter examines the relationship between liturgical dialogue and the synthetic scales in Psalmimessu (Psalm Mass), a work I commiss-ioned from Markus Virtanen for my degree. Chapter 5 features a description of a hymn arrangement I prepared for an Easter Day service, as well as an analysis of its liturgical meanings and its relationship to the complex dynamic of congregational singing. The sixth chapter describes four processes that happened during the preparation of a multidisciplinary and art-oriented service. I examine the cooperation between people of different artistic backgrounds and its impact on my own work.

In the final chapter, I identify four common elements in the seven processes: aesthetic experience, understanding of music, understanding of the relationship between music and liturgy, and artistic work. These elements follow each other in the same order in the different processes. However, the character of the processes is significantly determined by which of the elements comes first chronologically. The individuality of the musician has a great impact on the challenge and potential of each point of departure.

I have not aimed to decipher the universal laws of artistic processes but to make conclusions from the material my own work offers. This has resulted in new theoretical material which can be of use to myself and to others. The relationship between music and liturgy is interactive, each modifying the other. Music is an essential part of liturgy, and liturgy is an essential context for music - a context which also has artistic potential. In addition, this offers a perspective on the concept of "content-orientedness" (sisältölähtöisyys) of liturgical music, which is a subject of discussion in the Evangelical Lutheran Church of Finland.

Elektroninen aineisto

Tekijä: nimiLaitinen, Martti
Päiväys: tehty29.08.2017
Formaatti: laajuus9.34 Mt
Formaattiapplication/pdf
Tunniste: URLhttp://ethesis.siba.fi/files/laitinen_tutkielma.pdf

<<< Takaisin

© Sibelius-Akatemia, 2017